Yleisön pyynnöistä huolimatta, otetaanpa tämä vielä kerran ihan kertauksen vuoksi. Paljonko maksaa yksi raiskaus? Puolitoistavuotta ehdollista ja muutama tuhat euroa. Paljonko maksaa neljän ihmisen huijaaminen, orjana pitäminen, kiskonta ja yhden henkilön raiskaus viisi kertaa? Puolitoistavuotta ehdollista ja muutama tuhat euroa.  Kaikki sisältyy yhden rikoksen hintaan. Suomen rikoslaissa on tämä all inclusive kohta, jolloin mistä tahansa rikoksesta määristä ja itse teosta huolimatta voidaan tuomita tällä samalla kaavalla. Ilmeisesti käytössä on joku kumileimasin missä lukee maagiset sanat ”puolitoistavuotta ehdollista”. Tällä tavalla tuomaria ei tarvitse herättää kesken oikeudenkäynnin. Toisessa leimasimessa lukee ”5000 euroa”.  Siinäkään kuitenkin harvemmin riittää mustetta noin moneen nollaan.

Tiedättekö mikä on ehdollinen tuomio? Ei mikään. Ehdollinen tuomio tarkoittaa sitä, että paperilla kirjoitetaan, että henkilö on syyllinen ja tuomitaan, mutta rangaistus jätetään täytäntöönpanematta.  Jos henkilö lyhyen ajan sisällä tekee toisen rikoksen, pistetään rangaistus täytäntöön. Ensimmäinen rikos ja sen uhri ovat siis merkityksettömiä. Heitä kohtaan tehtyjä rikoksia ei tarvitse rangaista mitenkään.

Koskahan ensimmäinen valetuomari jää kiinni?

Mauri Pekkarinen ei ole koskaan yrittänyt kiinnittää mikrofonia mun ryntäisiin. En tiedä kumpi meistä siinä häviää, mutta jos Mauri päättäisi yrittää niin toivoisin, että paikalla olisi YLE:n tv-kamerat ja mieluiten muutaman sadan hengen yleisö kannustamassa Mauria. Sermin taa en hänen kanssaan suostuisi, toimi mikrofoni tai ei.

Olen naisena järkyttynyt, että ryntäistäni ei saa mainita sanaakaan YLE:n tv-kameroiden edessä. Ei edes vitsinä. En tiedä makaako Kristiina Wikberg kotona sikiöasennossa toipumassa tuosta joukkoraiskauksesta vai miksi Pekkarista ei vielä ole pidätetty seksuaalisesta häirinnästä. Todistajiakin riittäisi. Ja jokainen heistä nauroi. Mahtaa olla Kristiinalle kova paikka. Nauravat törkeän rikoksen uhrille kesken seksuaalisen häirinnän. Mihin tämä maa on menossa? Ennen oli miehet rautaa ja rikoksille ei naureskeltu. Ennen oli miehet rautaa ja kansanedustajilla sai olla huumorintaju.

Onneksi Paavosta tulee kohta presidentti. Lipponen ei koskaan vaivautuisi itse laskeutumaan kantotuolistaan auttamaan mikrofonin kanssa. Jos adjutantit olisivat jossain löytämättömissä kanniskelemassa Paavon eväskassia ja Paavo joutuisi itse tuijottamaan ryntäitä silmästä silmään, ei Paavo ehtisi murahtaa sermin taa menemisestä yhtään mitään ennen kuin tilaisuus olisi jo ohi.  Lisäksi korkein kohteliaisuus kuitenkin olisi, että Päivillä on paremmat. Se ei naurattaisi ketään ja homma olisi sillä hoidettu. Mitä tulee naisten ryntäisiin, kyllä törkeä saa olla kunhan ei vitsikäs.

Olen vihainen. Olen hyvin hyvin vihainen. Yhteiskunnassamme piilee vaara, josta tässä poliittista korrektiutta palvovassa yhteiskunnassa ei saa puhua. Se olisi epäkorrektia. Se olisi vihapuhetta.

Suomeen on hiljalleen hivuttautunut ryhmä ihmisiä, jotka rakentavat eripuraa ja kahtiajakoa maahamme. Yhteinen isänmaamme on vaarassa. Näiden ihmisten arvot ja maailmankuva poikkeavat huomattavasti  omistamme ja on olemassa vaara, että he väkivalloin pyrkivät valloittamaan ja täyttämään koko maan. Ulkomailla näin on jo käynyt. He ovat kasvaneet erilaisessa kulttuurissa vaikkakin aivan meidän naapurustossamme. He eivät koskaan sopeutuneet yhteiskuntaan, koska yhteiskunta ei ole koskaan hyväkysynyt heitä täysiarvoisiksi jäsenikseen. Nyt he janoavat kostoa.

Näitä ihmisiä on jo joka puolella Suomessa. Erityisesti heitä kuitenkin löytyy Itä-Helsingin lähiöistä minne he muualla epäonnistuttuaan ryömivät halpojen vuokrien ja likaisten lähiökapakoiden houkuttelemina. Onko heitä oikeasti turvallista päästää asuttamaan kokonaisia lähiöitä ilman kosketusta normaaleihin, tavallisiin suomalaisiin?

Heillä on paitsi oudot tavat myös oudon kuuloinen perussuomalainen nimi. Heistä huomaa kyllä jo pelkästä ulkonäöstä ja tuoksusta, että he ovat erilaisia. Torstaisin haisee hernerokka ja muuten se kuvottava grillimakkaran tuoksu joka täyttää koko kerrostalokäytävän. He eivät kuulu meihin. Heistä näkee heti, että heidän isänsä olivat jotain sivistymättömiä perussuomalaisia maatalonisäntiä ja äidit naapurin sonneja.

Nyt en tietenkään tässä väitä, että heidän ulkonäkönsä olisi se varsinainen ongelma. Sehän olisi rasistista. Ongelma on se, että heidän kaltaisensa nuoret ovat potentiaalisia kouluampujia. Heidän kasvuympäristössään on jotain niin poikkeuksellista, että osa heistä tarttuu aseeseen, säntää vanhalle koululleen ja tulittaa viattomia siviilejä. He kuvittelevat olevansa itse oikeassa ja kauniit ihmiset väärässä. Kauniit ihmiset taas eivät ryntäile ympäriinsä ampumassa ihmisiä. Lisäksi heidän rotuisensa usein joutuvat viettämään pitkiä aikoja ilman seksiä. Tämä seksuaalinen frustraatio taas ei kuulu suomalaisen yhteiskunnan arvoihin. Heidän kaltaiset myös suosivat venäläisiä vaimonostosivustoja, käyttävät prostituoituja ja istuvat kotona pelaamassa tietokonepelejä. Me emme halua tällaista kehitystä Suomeen. Tällainen elämäntyyli ei kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan. Mutta jos rumat saisivat päättää, me kaikki eläisimme noin. En luonnollisesti nyt halua yleistää. Myös rumien joukossa on harvinaisen hyvin sopeutuneita poikkeuksia. Pääasia on vain, että he eivät häiriköi kauniita ihmisiä ja elävät heidän sääntöjensä mukaan kiltisti ja mieluiten tietenkin ei meidän omassa naapurustossa vaan jossain kauempana.

Mietin mahdollisuutta perustaa keskustelufoorumi, jolla rumiin suomalaisiin kyllästyneet ihmiset voisivat keskustella tästä vakavasta poliittisesta uhasta. Jos heidän kaltaisten ihmisten annetaan jäädä Suomeen, on mahdollista, että lopulta me kaikki suomalaiset alamme näyttää samanlaisilta. Tällaista kauhuskenaariota ei varmasti kukaan halua. Britannia on hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun rumat ihmiset lisääntyvät. Englantilaiset ovat tunnetusti Euroopan rumin kansa. Miten voimme estää tällaisen negatiivisen kehityksen Suomessa? Yhdessä! Ja ilman, että meidät hiljennetään ja syytellään rasismista. Kysehän Ei missään nimessä ole näiden rumien ulkonäöstä vaan siitä mitä he ja heidän kaltaisensa rumat edustavat. Emme halua menettää Suomea tällaisten ihmisten käsiin, koska heidän ihmisoikeuskäsityksensä ja kulttuurinsa ovat niin erilaisia. Haluan myös huomauttaa etten ole rasisti vaan ainoastaan ulkonäkökriittinen.

Nyt sitten alkavat jotkut viherpiipertäjät huutamaan ihmisoikeuksia rumille ja syyttämään minua rasismista. Heille haluaisin todeta, että tämä on kärjistetty blogikirjoitus, joka sisältää sarkasmia ja on pohjimmiltaan pelkkä läppä. Huomauttaisin vielä lopuksi, etten ole kansanedustaja ja sananvapauden nimissä saan heittää siis läppää. HUOM! Bloginpitäjä pidättää oikeuden ja kieltää yksittäisten, joitain mahdollisesti loukkaavien lauseiden erottamisen lauseyhteydestään ja niiden käsittelyn vakavina poliittisina lausuntoina.

Haluatko tulla yhdessä rakentamaan tällaista Suomea?

PS. Kaikki rumia ihmisiä halventavat kommentit sensuroidaan tässä blogissa. Myös väkivaltaan kiihottaminen tuomitaan ja viestit sensuroidaan.

Tervehdys alamainen! Olin taas eduskunnan kahvilassa ryystämässä pullaa ja tekemässä tärkeitä kansan edustamistehtäviä. Silloin kuulin varsinaisen jymyuutisen, jonka päätin välittää teille ensimmäisenä. Timo Soini ja Jussi Halla-aho istuivat kahvilassa viereisessä pöydässä syömässä valkosuklaaleivoksia kun kuulin Halla-ahon äkkiä sanovan: ”Katso, Suuri Johtaja, tuolla menee neekeri.” Timo Soini vastasi tähän, ettei se ole neekeri vaan vihreiden kansanedustaja.

Tällä voi olla katastrofaalisia seurauksia. Oliko jytky pelkkä kupla? Pelkkä alkoholinsekaisen elämäänsä pettyneen suomalaismiehen pierunhajuinen kupla? Saattaa olla, etteivät perussuomalaiset pysty sovittelemaan näitä sisäisiä erimielisyyksiään ja puolueen rivit ovat hajoamassa.

Paria päivää myöhemmin eduskuntaan oli tullut lähetystö pienestä afrikkalaisesta maasta. He halusivat meiltä rahaa, mutta eivät silti olleet kreikkalaisia. He olivat siitä toisesta afrikkalaisesta maasta. Heillä oli tulkkina eduskunnassa mukana samassa maassa syntynyt pakolainen. Jussi Halla-aho osoitti tulkkia ja totesi: ”Katso, Suuri Johtaja, tuolla menee vihreiden kansanedustaja.” Tähän Timo Soini vastasi: ”Ei, Jussi, tuo on neekeri.”

Tämän jälkeen Halla-aho piti lehdistötilaisuuden missä hän ilmoitti, että perussuomalaiset ovat sopineet erimielisyytensä eikä puolueessa ole mitään kahtiajakoa.

Tämän lisäksi haluaisin henkilökohtaisena avunhuutona huomauttaa, että useimmat meistä ensimmäisen kauden kansanedustajista ovat huomanneet eduskunnan huonon työskentelyilmapiirin. Tästähän oli ihan lehdessäkin. Se en tosin ollut minä joka kertoi. Minä en anna ilmaisia haastatteluita. Totuus on kuitenkin se, että täällä esiintyy suoranaista kiusaamista ja vähättelyä, mikä ilmenee jatkuvina ristiriitoina ja väärinkäsityksinä. Esimerkiksi tänäänkin kun tulin töihin, menin kahvioon ja pyysin saada mansikkahillomunkin. Vastassa oli tyly katse ja minulle ilmoitettiin, ettei ole kuin vadelmahillomunkkeja. Tunsin itseni todella kiusaantuneeksi, vähätellyksi ja väärinymmärretyksi. Ikään kuin mansikkahillomunkki olisi sama asia kuin vadelmahillomunkki.

Kyllä kansa saa tietää!

Kansan edustaja

Parhaat suomalaiset (Parsu)

Shirley Holma

Suomen tasavallan eduskunta

Ai että Pia Pakarinen väärällä alalla? Olen tässä jo pidempään seurannut vähän ihmetellen Pian valmistautumista Miss Universum kilpailuihin. Ihmetellen siksi ettei kukaan muu Miss Suomi pitkään aikaan ole tuntunut ottavan kisoja noin vakavasti. Pia on todellakin muuttunut lyhyessä ajassa tavistytöstä melko tyrmistyttävän kauniiksi pakkaukseksi. Se, että kisoissa ei tullut pystiä ei paljoa tarkoita. Viivi Pumpanen oli alusta lähtien viimeisen päälle hiottu klassinen kaunotar mutta ei sekään auttanut Miss Universumeissa.

Se, että Miss Universumeissa ei vuodesta toiseen tule menestystä näyttää johtuvan pääsääntöisesti missiorganisaatiosta. Pia ainakin yritti kaikkensa. Hänhän yritti saada mukaansa tarvittavat taustajoukot kuten muilla jatkuvasti finaalissa mukana olevien maiden tytöillä on. Sitten Pia uskalsi heittää helvettiin sen hirvittävän kansallispuvunkin. Muut missit ovat kiltisti hymyilleet niissä amatöörien kyhäilemissä tekstiilirääsyissä, joita heille on ilmaiseksi yritetty haalia mukaan kisoihin.

Miksi Pian pitäisi olla kiitollinen siitä, että Makunen mahdollistaa kisaan osallistumisen? Eihän Makunen sitä edes tee. On aivan eri asia lähettää tyttö kisoihin kuin valita hänet miss suomeksi ja jättää sitten yksin keräämään rahaa kisoja varten ja kerjäämään pariakymmentä upeaa pukua, että ei tarvitsisi alasti lähteä. Kisojen mahdollistaminen tarkoittaa sitä, että Makunen hankkii missille kaiken hänen tarvitsemansa pukuja myöten ja valmentaa tytön kisoja varten. Näin se muissa maissa toimii ihan kauneuskirurgiaakin myöten varmasti. Ei se voi olla missiorganisaatiolle edes niin vaikeaa, koska missit pystyvät siihen yksinkin. Miksi missiorganisaatio ei hanki niitä sponsoreita?

Varmasti maailmalla on huomattu, ettei Suomen missiorganisaatio ole ammattimainen ja tytöt ovat valmistautumattomia. Se varmasti vaikuttaa myös tuloksiin. Jos tiedetään, että kisaa pidetään tärkeänä kuten Etelä-Amerikan maissa varmasti se helpottaa voittamistakin.

Noora Hautakangas on sitä mieltä, että Pia oli väärällä alalla. Tilanne näyttää kyllä päinvastaiselta. Pia taisi olla pitkästä aikaa ensimmäinen missi joka oli juuri oikealla alalla. Noora Hautakangas (missien manageri) ja missiorganisaation ihmiset Makusta myöten selkeästi taas ovat väärällä alalla. Noora toteaa, että missien pitää kestää kritiikkiä. Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse kuunnella perätöntä kritiikkiä kuten Pian haastattelusta maikkarilta paljastuu. Ja sekin olisi ehkä ollut helpompi kestää elleivät omat joukot olisi olleet niin innokkaina upottamassa puukkojaan missin selkään. Jokainen Miss Suomi jo vuosien ajan on valittanut tätä samaa.Jos tuolla taas tarkoitetaan sitä, että Pia oli liian älykäs missiksi niin voin allekirjoittaa, että väärällä alalla ehkä oli.

Mutta millä oikeudella Makunen edes pitää kiinni Miss Suomi tittelin jako-oikeudesta? Makunenhan korostaa, että missin pitää antaa haastatteluita, koska edustaa Suomea. No millä oikeudella Makunen jakelee missin titteleitä, jos ei hoida hommaa kunnolla? Jos missi edustaa meitä, me haluamme hänelle kunnon tukijoukot. Makunen voikin tulevaisuudessa jaella vaikka Miss epävirallinen Suomi titteleitä ja me sitten valitsemme sen oikean Miss Suomen jonkun eri organisaation kautta.

Hupsista. Tulipa suoraa tekstiä. Joku venäläisnainen on todennut oikein lehdessä, että venäläisnaisia jahtaavat suomalaismiehet ovat kelvottomia sikoja.

Pitää ehkä paikkansa, mutta tämä suora teksti ei ota huomioon, että sama pätee varmasti kaikkien muidenkin sellaisten maiden naisiin, mistä käydään ”ostamassa” naisia. Ja se että ostajat ovat kelvottomia pätee varmasti myös muiden maiden miehiin. Muutenhan se ostaminen olisi tarpeetonta. Silloin kun avioliitto on järjestetty, ei perustu rakkauteen ja kunnioitukseen, ja molemmat osapuolet ovat siitä ainakin alitajuisesti tietoisia, ei onnistumisen mahdollisuuksia tietenkään ole.

Olen kyseenalaistanut aikaisemminkin sen, miten eräiden halpamaiden poliitikot voivat viitata kintaalla sille, että heidän naistensa asema on sen verran huono, että tällaista pääsee tapahtumaan. Ongelmahan ei sinällään ole venäläis- tai vaikka thaimaalaisnaiset vaan se, että heidän täytyy uhrata tyydyttävä perhe-elämä pitääkseen itsensä ja perheensä hengissä. Uhraus on suuri. Perhekeskeisissä yhteiskunnissa se on varmasti kohtuuttoman suuri. Ei kuitenkaan sovi unohtaa, ettei tällaiseen suhteeseen astuvan naisen tarvitse olla edes ulkomaalainen. Ostettu on ostettu ja kohtelu samanlainen.

Avioliitto kenen tahansa suomalaismiehen kanssa vaatii kyllä pitkämielisyyttä. Me emme oleta, että miesten tulisi kasvaa aikuiseksi. Monessa muussa maassa miehet joutuvat paljon nuorempana elättäjän asemaan ja vanhakantainen perheen vastuunkantajan rooli lankeaa harteille. Se kasvattaa vaikka väkisinkin. Meillä taas pojat ovat poikia. Sitten kun mennään naimisiin voikin kaiken sysätä ylihyysäävän suomalaisvaimon niskaan.

Järjestetyt liitot eivät varmasti onnistu siksi, että ”ostajat” ovat tavallistakin veltompia. Mutta tärkeä syy on myös se, että koko kauppa perustuu siihen, että toisen osapuolen on alistuttava. Tästä johtuu myös se harhakuva, että näiden tiettyjen maiden naiset olisivat jotenkin tottelevaisempia ja alistuvaisempia. Totuus on kuitenkin se, että se on ostajan päässä syntynyt harhakuva eikä sellaisia kulttuureita ole olemassakaan. Ei edes muslimimaissa.

Lopuksi tämä venäläisnainen myös toteaa, että jos venäläisnainen löytää suomalaisen kunnon miehen työn merkeissä niin hän menee erittäin mielellään tämän kanssa naimisiin silkasta kunnioituksesta. Pyhä jysäys. Eli siis hän erittäin mielellään alistuu rakkaudettomaan avioliittoon joka perustuu pelkkään liikemiesaviomiehen kunnioitukseen? Tästä ei nyt oikein ota selvää. Tarkoitetaanko tässä sitä, että rakkaudeton järkiliitto on tämän venäläisnaisen mielestä ok kunhan mies ei ole kelvoton? Jos meinaa alkaa suojelemaan venäläisnaisia huonoilta suomalaisilta avioliitoilta niin kannattaisi ehkä olla vähän kunnianhimoisempi ja olla suosittelematta minkään muotoista järkiliittoa. Yhdenkään naisen ei pitäisi joutua menemään naimisiin rahasta ja silkasta kunnioituksesta.

Nyt se sitten tapahtui. Mä olen valittanut jo ihan kaikesta. Ei ole enää mitään mistä mä en olisi valittanut. Kun on kertaalleen sauhunnut jostain epäkohdasta niin kaikista samantyyppisistä epäkohdista valittaminen on vaan itsensä toistamista. Toisaalta se on aika lohdullinen ajatus. Se tarkoittaa sitä, että kaikki maailman epäkohdat uppoaa johonkin x määrään epäkohtakategorioita. Niitä ei lopulta ole kovin monia näköjään. Pääsääntöisesti ne kaikki johtuu kuitenkin ihmisten äärettömästä typeryydestä ja kyvyttömyydestä yhteistyöhön. Asiat nyt vain ovat näin –asenteella on hyvä herätä aamulla pää tyhjänä ja mennä nukkumaan ilman että on päivän aikana oppinut tai ajatellut yhtään mitään. Minä hengitän, olen siis olemassa.

Tietysti jos valittaminen itsessään on pääasia voisin tietysti nostaa helvetillisen metelin siitä, että tänään oli kuulemma jonkun pikkupojan jalka juuttunut liukuportaisiin. Tuhat tulimmaista! Palokunta, lehdistö ja eduskunta! Äkkiä paikalle. Jonkun firman johto oli myös taas jäänyt kiinni petoksesta. Poliisi, lehdistö ja eduskunta! Kreikka… nii-in… hitaasti tapahtuvien katastrofien sanotaan saavan hyvin vähän uutistilaa verrattuna nopeisiin suuriin tapahtumiin, mutta eiköhän tämä Kreikan tilanne ole todistanut, että kyllä media osaa jauhaa samasta katastrofista päivästä toiseen vaikka tässä odotellaan vasta hidastettuna sitä varsinaista kolaria. Ei voi oikein valittaa siitäkään.

Mutta asian positiivisia puolia tarkastellen pakko todeta, että valitanhan mä tässä juuri sitä, ettei ole mitään valitettavaa. Minä valitan siis olen olemassa.

Taas on läjä syyllisiä rikollisia päästetty vapauteen hautomaan seuraavaa rikosta. Siellä on murhaajaa ja sarjamurhaajaa ja murhaajaa… ja paloittelumurhaajaa. Ja tietysti heidät on päästetty ulos häkeistään puolta aikaisemmin, koska laki niin määrää. Suomessa 7 vuotta murhasta tarkoittaa 3,5 vuotta ja 12 vuotta sarjamurhasta rikoksen uusijalle tarkoittaa 6 vuotta. Paitsi tietenkin ettei se ole rikoksen uusimista, jos aiemmasta rikoksesta on kulunut yli 3 vuotta! Voi armolliset oikeuden jumalat, antakaa mun kaikki kestää.

Suomen lakien mukaan siis jos maitopurkki maksaa kaksi euroa, siitä pitää pulittaa kassalle tasan euro. Eihän siitä mitään tule, että valtion päätökset pistettäisiin täytäntöön täysimääräisinä vaan oikeusjärjestelmä näyttää esimerkkiä siitä, että kaksi on yksi ja neljä on kaksi. Automaattisesti!

Kolmen vuoden jälkeen oikeusjärjestelmän muisti pyyhitään myös täysin. Vanha paloittelusurma ei merkkaa mitään vaan olet uudestaan ensikertalainen. Et siis rikoksen uusija. Silti sillä on oikeasti aika helvetisti merkitystä, että onko vaimontappaja neljä vuotta aiemmin lahdannut oman äitinsä. Mutta ei oikeuden silmissä, vain meidän tavallisten pulliaisten, jotka ajattelevat aivoillaan.

No hupsistakeikkaa. HS: Suomi voi jäädä pois Kreikka-paketista. Mites jos koko EU jäisi pois Kreikka-paketista niin kuin niiden olisi jo alun perinkin pitänyt tehdä. Kaunis ajatus tämä kaverin tukeminen hädässä, mutta mitäs sitten kun tämä kaveri on edesvastuuton imbesilli, joka on veloissa sen takia, että on maksanut kuolleille palkkaa, maksaa lisäkorvauksia töihin tulemisesta ja on kaikin puolin osoittanut olevansa kykenemätön/haluton omien asioidensa hoitamiseen. Olisikohan ollut järkevää kirjata siihen EU:n YYA-sopimukseen, että yhteistyötä tehdään ja apua annetaan, jos avunhuudot ei johdu siitä, että ollaan ensin tahallaan itse hypätty kaivoon. Helpottaisi edes jos he olisivat vahingossa kompastuneet, mutta Kreikan toimintahan on ollut täysin piittaamatonta ja edesvastuutonta. Mitkään EU:n sopimukset ja takuut ei pitäisi päteä tällaisessa tapauksessa.

Kreikka ei ole ainut ongelma. Kohta saattaa Italia olla jonossa käsi pitkällä. Jos me annamme heille rahaa sen takia, että he ovat törsänneet omansa korruptioon ja muihin hämäräbisneksiin niin silloin EU rahoittaa epäsuorasti tätä toimintaa. Höpö höpö. Pidetään kädestä kiinni kunnes pääsevät ylös kaivosta, mutta sillä siisti. Eikö se sanonta just neuvo, ettei sinne kaivoon kannata itse hypätä perässä.

Lauma on ihmeellinen asia ja ihminen on laumaeläin. Elämme laumasta ja se meistä, ja laumassahan tyhmyys tiivistyy. Kun leijonat alkavat kiertää norsunpoikasten ympärillä, kerääntyy norsulauma poikasten suojaksi. Kyse on henkiinjäämisestä. Saatamme kuvitella, että me ihmiset tarvitsemme laumaa rakentamaan eläinkunnan monimutkaisimman yhteiskuntarakenteen. Mutta vaikka me olemme tarvinneet laumaa pelkkään eloonjäämiseen, onko laumasta ollut oikeasti mitään muuta hyötyä?

Jos naapuri ostaa kalliimman auton, lauma paheksuu. Ei siksi, että se olisi laumalle jotenkin huono päätös vaan siksi, ettei itse saa samanlaista. Hesarin kolumnistin siteeraama evoluutiobiologi kehottaa laumaa tuntemaan jotain aivan muuta. Hänen mukaansa lauman tulisi sääliä uuden urheiluautonsa euforiassa kieriskelevää rikasta poikarukkaa. Säälikään ei riitä vaan lauman tulisi säälimättömästi ohjata poikarukka oikealle polulle, pois kiiltävien vanteiden houkutuksista ja kohti terveempää elämää. Johan pomppas.

Hommassa on vain yksi mutta. Onko lauma oikeasti luotu sekoilemaan toistensa elämään ja rajoittamaan muiden normaalikäyttäytymistä tällä tavalla? Miksi laumalla pitäisi olla asiasta mitään mielipidettä? Eihän laumalla tulisi olla edes kommentointioikeutta kun lakeja ei rikota tai edes käyttäydytä huonosti.  Jos lauma olisi luotu pitämään rikkaat kurissa, se saattaisi hyvinkin toimia rajoittavasti. Mutta lauma on luotu henkiinjäämiseen. Kateuden iskiessä ei laumalla ole suuntaa. Lauma voi olla vain yhtä mieltä siitä, että jos heillä ei ole urheiluautoa, ei kuuluisi kenelläkään muullakaan olla. Tämä ajattelu taas ei johda eläinkunnan monimutkaisimpiin yhteiskuntarakenteisiin tai eläinlajiin, joka pystyy lentämään kuuhun. Sellainen lauma on apinalauma, joka hyökkää sen yksilön kimppuun, joka on löytänyt suurimman banaanitertun.

Lauman tarkoitus on pitää meidät hengissä. Piste. Sen tarkoitus on pitää venäläiset ja ruotsalaiset rajan toisella puolella. Sen tarkoitus on tuomita rikokset ja pitää yksilö siten turvassa. Siihen loppuu keskinäinen solidaarisuus ja itse asiassa jopa toimivalta. Jos lauman tarkoitus olisi ylittää tämä raja, senhän tulisi tukea kaikkia lauman yksilöitä heidän miettiessä miten saada oma urheiluauto. Näin ei kuitenkaan toimita, koska päämääränä on pelkkä turvallisuus.

Tietysti evoluutiobiologin opastus on järkeenkäypä. Sielua kaivertava kateus ei takuulla vie laumaa eteenpäin. Sääli ja ohjaaminen muiden arvojen pariin olisi varmasti järkevämpää. Mutta onko lauman puuttuminen asiaan ollenkaan tarpeellista tai edes järkevää? Olisiko lauman järkevämpää keskittyä siihen miten lopuille hankitaan urheiluauto? Ei kai kyräily ja naapurinvahtiminen ole niin olennainen osa eläinlajiamme, ettei lauma osaisi pistää verhoja ikkunan eteen ja keskittyä tuijottamaan Big Brotheria vaikka naapuri ajaisikin urheiluautonsa ikkunan alle?

Onko yhden apinayksilön suuren suuri banaaniterttu oikeasti sellainen asia, että lauman pitäisi pitää sille interventio, sääliä sitä ja kehottaa pitämään nöyränä jalat maassa? Eikö ole yhtä mahdollista, että megabanaanitertun ahminut apina  itsensä liian kylläiseksi syötyään antaa viimeiset banaanit kavereilleen. Lisäksi kun aika ei kulu banaanienmetsästykseen saattaa apina tylsistyneenä hakata kookospähkinöitä kivenmurikalla ja vahingossa keksiä maailman ensimmäisen kivivasaran. Nälkäkuoleman partaalla oleva lauma ei ole koskaan keksinyt mitään järisyttävää. Se ei keksinyt kuurakettia eikä sivistyksen perustana pidettyjä antiikin filosofioita.

Antakaa pojan ajella. Pistäkää verhot kiinni ja itkekää itsenne uneen. Se ei ole pojan ongelma, ettei teillä ole urheiluautoa. Tässä tarinassa se ongelma ei itse asiassa ole autoilijapoika ollenkaan, vaan kyräilevä lauma.

Mistä kolosta tämä kommunisti on oikein ryöminyt? Tarkoitan tietysti Björn Wahlroosia. Kapitalismin vihollinen numero yksi, Björn Wahlroos, se vain jatkaa kampanjointiaan vapaan työvoiman käyttöä vastaan.

Björniä ottaa taas päähän. Tällä kertaa siksi, että Björnin assistentti (se joka osaa laskea) on kaivanut jostain tiedon, että vain norjalaiset työskentelevät vähemmän kuin suomalaiset. Tämä onkin kapitalismin ongelma. Siis juuri tämä, että työntekijöitä ei voi kahlita teräsketjulla liukuhihnaan kiinni ja niin karmaisevalta kuin se kuulostaakin, täytyy heille maksaa myös palkkaa. Vanhassa kunnon kommunismissa näin ei tarvitse tehdä.

Björnin nuoruudessahan mustaihoiset orjat korjasivat puuvillapeltojen sadot eivätkä häirinneet pitkää päivää vetävien johtajien torkkuja. Orjat eivät myöskään lähde eläkkeelle ilman Björnin lupaa. Kommunismissakin lomat ja eläkkeet ovat turhia, koska lomalla ei ole mitään tekemistä, eikä eläkkeillä elä. Björn laski, että muissa maissa ihmiset tekevät töitä 45-50 vuotta. Näissä muissa maissa painellaan riisipelloille viisivuotiaina ja kuollaan 45-vuotiaina sydänkohtaukseen. Koulutettu suomalainen pääsee työelämään 23-30 vuotiaana. Puolivuosisataa myöhemmin nämä dementikot sitten pitäisivät työpaikoillamme bingolounaita terveellisessä 70-80 vuoden iässä.

Minä en halua 70-80-vuotiata mummoja pyörimään ympäriinsä työpaikkani käytäville pissapussiensa kanssa. Björn Wahlroosinkin olisi jo aika jäädä eläkkeelle. Aivoista on aika jättänyt jo ajat sitten.

Naiset ovat lopulta ihan yhtä sekopäitä kuin miehetkin. Siinä missä mies hakkaa vaimonsa, nainen sylkee miehensä makaronilaatikkoon. Siinä missä mies käy vieraan kimppuun baarijonossa nyrkein, nainen kamppaa ”vahingossa” kilpasiskon tantereeseen. Koska on olemassa miehiä, joille nainen tai vaimo on vain jalkojenvälinsä, kokki, siivooja ja lastenhoitaja, on siis oltava olemassa myös naisia, joille mies on vain kukkaro, sutenööri, vahtimestari ja putkimies.

Vaimonhakkaaja on miesten alinta kastia edustava sika. Alistujavaimo on naisten alinta kastia edustava hiiri. Kun he kohtaavat, syntyy verilöyly.

Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja on kuulemma ilmoittanut facebookissa olevansa ala-arvoinen hiiri ja tekee niin kuin käsketään. Se selittänee hänen nousunsa kokoomuksen riveissä varapuheenjohtajaksi asti sukupuolestaan huolimatta. Kommentti herätti paheksujat etenkin kun varahiiri kielsi raiskauksen mahdollisuuden avioliitossa. En oikeastaan halua tietää enempää yhdenkään kokoomuslaisen seksielämästä. Vain nainen, joka on halvaantunut kaulasta alaspäin pysyvästi, kokee, ettei sillä ole merkitystä antaako suostumuksensa vai ei. Jos seksi on joka kerta vain velvollisuus, on helppo ymmärtää, että alistujan päässä alkaa seksin ja raiskauksen välinen ero hämärtyä.

Toivon, että tulevaisuudessa sen sijaan, että kokoomusnuoret levittävät omia seksielämänsä ongelmia facebookissa väittäen niiden olevan osa normaalia elämää, he menisivät seksiongelmiin suuntautuneen pariterapeutin puheille ja pistäisivät siten ensin oman kotipesänsä kuntoon. Jos edelleen tuntuu siltä, että on ihan sama raiskaako aviomies vai ottaako vapaaehtoisesti, ehdotan mitä pikimmiten ottamaan avioeron. Edes hiiren ei tarvitse levittää, jos ei siltä tunnu.

Olen opetellut tässä uutta ammattiani Suomen kansan edustajana eduskunnassa. Jatkan puolueetonta raportointia vallan huipulta, jotta te rakkaat kansalaiset voisitte äänestää minua uudemman kerran.  En ymmärrä puoliakaan mitä minulle puhutaan, mutta puheenjohtajamme totesi meille luottavaisena, ettei ymmärrä hänkään. Olen lähinnä viettänyt virkatunnit ryystäen kahvia eduskunnan kahvilassa. Siellä on tosi hyvät pullat, tarpeeksi hilloa, tuoreita ja meheviä. Loppuajan olen ryystänyt kahvia mummojen kanssa erilaisten kyläyhdistysten kokouksissa.

Päämääräni on tietysti pelastaa Suomen kansa muilta poliitikoilta. Sitä varten minun täytyy heti edustajaurani alussa tehdä joku suuri urotyö. Vanha journalistitaustani ei ole pettänyt minua, sillä tänään sen vihdoin tajusin. Aion paljastaa Suomen kansan sekaan ujuttautuneet vakoojat.

Sain käsiini salaista tietoa Stasin vakoojista ja tämän materiaalin perusteella pystyin päättelemään, että melkein kaikki suomalaiset ovat toimineet Itä-Saksan vakoojina 70-, 80-luvuilla. Itä-Saksahan on tuo Saksan itäpuolella sijaitseva terroristivaltion, jota nykyään kutsutaan Puolaksi. Nämä puolalaiset kävivät joskus 60-luvulla rakentamassa muurin keskelle Berliiniä. Siitä eivät rajan toisella puolella olevat Länsi-saksalaiset pitäneet lainkaan. Tästä suuttuneena puolalaiset alkoivat vakoilla heitä ja värväsivät suomalaiset mukaan vakoiluun.

Näistä salaisista kuvista voi päätellä, että melkein kuka tahansa suomalainen on voinut olla vakooja noihin aikoihin, mutta tunnistin silti valtion vihollisen numero yksi heti kun näin kuvat. Aion paljastaa hänet koko kansalle ja varmistaa siten uudelleenvalintani.

Urpilainen aikoo pitää lehdistötilaisuuden ensi viikolla missä hän paljastaa kuinka monta miljardia hän aikoo leikata vanhuksilta ja lapsiperheiltä. En aio antaa hänen paistatella valokeilassa vaan julkaisen vakoojatutkimukseni tulokset samassa tilaisuudessa. Suomalaiset tulevat olemaan kauhistuneita. Totuuden on kuitenkin tultava päivänvaloon. Sillä yksi Stasin agenteista oli ilmiselvästi Hannu Karpo. Tämä tulee tuhoamaan suomalaisten luottamuksen maailman hyvyyteen pitkäksi aikaa. Sillä välin minä voin toimia heidän tukenaan ja voimakkain ottein ohjata isänmaan kohti parempaa tulevaisuutta.

Kyllä kansa saa tietää!

Kansan edustaja

Parhaat suomalaiset (Parsu)

Shirley Holma

Suomen tasavallan eduskunta

Onko tämä merkki maailmanlopusta, demokratian tuhosta, tasavallan rappeutumisesta? Fossiloituneet poliittiset ruumiit valuvat toinen toisensa jälkeen politiikan eturintamalle ilmoittamaan presidenttiehdokkuudestaan kuolaten kuten kauan sitten haudatun zombien kuuluu. Lipponen kuoli vuosia sitten, Jäätteenmäki peräti teloitettiin. Puhumattakaan voitokkaasta Väyrysestä, joka on tehnyt jo vuosikymmeniä useita itsemurhia, mutta sielu se vain vaeltaa. Ei anna rauhaa.

Tässäkö suuret sankarimme? Lipponen murahtelemaan, pelastamaan Soinilta vaiko Niinistö Suomen Putiniksi niille, jotka kaipaavat henkilöpalvontaa? Niinistöä ei ole vielä kertaakaan haudattu, henki pihisee vielä. Eikö häntä oikeasti kukaan elossa oleva voi peitota? Jäätteenmäestä on turha puhua. Hän on Keskustan uhrilammas, joka talutetaan areenalle teurastettavaksi, raiskattavaksi ja nöyryytettäväksi. Puolueella ei ole mitään mahdollisuuksia tasavallan kruunuun, joten hengissä säilyneet kuten Kiviniemi tulee säästää areenalta, kidutukselta ja häviöltä, jotta heidät voidaan paremman tilaisuuden turvin kaivaa kaapeistaan kokemaan hieman pienempi häpeä, hieman huomaamattomampi häviö.

Suomessa ei ole yhtään alle 70-vuotiasta miestä tai naista, jolla olisi sellainen uskottavuus, että häntä voisi päästää presidenttiehdokkaaksi. Eikä meillä myöskään ole yhtään yli 70-vuotiasta hengissä olevaa poliitikkoa, jota ei olisi jo kertaalleen haudattu. Jään odottamaan Harri Holkerin ilmoitusta presidenttiehdokkuudesta.

Perustuslain hengessä on kai todettava, että presidenttiys on vihdoinkin taisteluista huolimatta kuollut ja kuopattu. Siten on kai sopivaa, ettei tyhjälle valtaistuimelle raahata mitä tahansa tuoretta lihaa vaan ainoastaan mädäntyneimmät kelpaavat.

Mitä mitä mitä! Miksi sellaisilla viihdyketavaroilla kuin lehdet ja kirjat on matalampi arvonlisävero kuin sellaisilla tarpeettomilla hyödykkeillä kuin ruoka?!!!!!!!!! Ja sitten joku kehtaa vielä kauhistua kun tilannetta yritetään korjata. Mitä helvettiä ihminen tekee kirjalla, jos ei ole varaa ostaa ruokaa? Sitä paitsi eikös ne köyhät käy lukemassa kirjansa kirjastossa? Suomessa on kuulemma oikein maailman parhaat kirjastopalvelut ja eniten käyttäjiä.

Aikakauslehdet kuten Seiska ovat niin välttämättömiä kapistuksia, että ruoan alvia pitää pitää 13 % että saadaan valtion kirstut täyteen. Parturipalveluiden alv on 9 %: Että eihän siinä mitään jos on kuolemassa nälkään, mutta onpahan tukka hyvin. WTF! Miksi ruoasta peritään ALVia ollenkaan? Keräisivät tasaverolla kaikesta muusta sitten sen määrän mitä verotuloja tarvitaan. HALOO!

Ja toinen idioottimaisuuksien idioottimaisuus: Pidennetään työikää ja lyhennetään lomia. Ja työttömyysprosentti on samaan aikaan mikä? Mitä jos lyhennettäisiin työikää ja jäätäisiin eläkkeelle niin että nuoret pääsee töihin ja pidennettäisiin lomia niin, että työnantajat joutuisivat ottamaan enemmän porukkaa töihin.

Ruoan ALV 0-5 prosenttiin ja kaikille työpaikasta riippumatta 50 päivän vuosilomat! Tästä ei tingitä. Tämä on nyt täysin vasemmistopolitiikka mutta olkoon. Musta tulee tällä menolla äkkiä kommunisti, jos tämä paska ei lopu. Onneksi Suomessa on sentään yksi puolue jäljellä joka oikeasti puolustaa kansalaisten oikeuksia. Vahinko vaan että perussuomalaisten paskanjauhanta vie niiden äänet.

Suomen ammattivalittajat ovat pahoittaneet mielensä siitä, että heidät usein sekoitetaan asiakaspalvelijoihin. Ammattivalittajat ja asiakaspalvelijat liikkuvat usein samoilla paikoilla ja seisoskelevat esimerkiksi tavaratalojen tiskien takana. Tämä häiritsee ammattivalittajien päiväunia, koska monet asiakkaat erehtyvät lähestymään epäilyttävästi asiakaspalvelijaa muistuttavaa ammattivalittajaa. Ammattivalittajaa ei kuitenkaan tule sekoittaa suomen oloissa erittäin harvinaiseen asiakaspalvelijaan, jonka tehtävänä on auttaa tiskille tullutta asiakasta. Nyt Suomen ammattivalittajien liitto onkin käynnistänyt kampanjan, jonka avulla nämä kaksi aivan eri rotua voidaan erottaa toisistaan.

Ammattivalittajalla ei ole oikeastaan mitään tekemistä varsinaisen asiakaspalvelijan kanssa. Eron huomaa käyttäytymisestä. Liitto on listannut useita kinkkisiä tapauksia, joiden perusteella voi helposti päätellä kummasta tyypistä on milloinkin kyse.

Kun asiakas saapuu tiskille kysymään banaanitertun pidikettä, mutta ”asiakaspalvelija” ei tiedä mikä se on…

Asiakaspalvelija: pyytää asiakasta odottamaan kun hakee paikalle jonkun joka tuntee työpaikkansa tuotteet ja tietää missä banaanitertun pidike on.

Ammattivalittaja: ei saa sanaa suustaan…ööö…miettii…ööö…etsii puhelinnumeroa…ööö….availee tiskin alakaappeja.

Kun asiakas tuskistuu odotteluun ja tokaisee, että olisihan se pitänyt arvata, ettei tollanen nuori tyttö tiedä mistään mitään…

Asiakaspalvelija: perehtyy tarkemmin työpaikkansa tuotteisiin, jotta seuraavalla kerralla tietää, missä hän on töissä.

Ammattivalittaja: antaa haastattelun Taloussanomille, jossa haukkuu kaikki banaanitertun pidikkeiden ostajat.

Kun asiakas valittaa, että hotellihuoneessa on liikaa meteliä…

Asiakaspalvelija: kertoo palautteen johdolle ja yrittää selvittää voidaanko asialle tehdä jotain.

Ammattivalittaja: selvittää asiakkaan kotiosoitteen, sukulaisten verotiedot, lasten koulujen tiedot ja kuinka monta facebook kaveria asiakkaalla on.

Kun asiakas valittaa ostamastaan hedelmästä, koska se on sisältä mätä…

Asiakaspalvelija: raportoi tilanteen johdolle, pahoittelee tilannetta ja hyvittää ostoksen.

Ammattivalittaja: lähtee kahvitunnille ja vaikeroi vaikeista asiakkaista, joille ei koskaan kelpaa mikään.

Kun asiakas huomauttaa, että hän tilasi Toast skagenin mutta sai poltetun puunpalan tonnikalamöhnällä…

Asiakaspalvelija: ottaa lopputilin ja menee töihin jonnekin ravintolaan, missä kokki on joskus kuullut toast skagenista.

Ammattivalittaja: käy röyhtäisemässä asiakkaan pöydässä, haroo likaista tukkaansa ja pyyhkii sormensa asiakkaan ruokaliinaan, raapii ketsupinjämät paidastaan asiakkaan keittoon ja lähtee tupakalle valittamaan valittavista asiakkaista.

Kun asiakas, jonka auto vuotaa öljyä on tuonut sen korjattavaksi korjaamoon, ja nyt valittaa siitä, että auto vuotaa edelleen ja nyt sitä on kotipihallakin korjaustoimenpiteistä huolimatta…

Asiakaspalvelija: hyvittää hyödyttämästä korjaustoimenpiteestä maksetut rahat ja ohjaa asiakkaan oikeaan korjaamoon.

Ammattivalittaja: lähtee marttyyrinä pyyhkimään tiskirätillä asiakkaan kotipihalta öljyläiskiä.

Kun asiakas on niin tyytymätön, että kirjoittaa kolmesivuisen valituskirjelmän…

Asiakaspalvelija: tutkii valituksen aiheet, rauhoittelee asiakasta ja hyvittää asiakasta niiltä osin kuin on aiheellista.

Ammattivalittaja: pyyhkii kirjeellä perseensä ja leimaa asiakkaan alennuksen kinuajaksi.

Kun asiakas on tyytymätön asiakaspalveluun…

Asiakaspalvelija: pahoittelee ja koittaa palvella paremmin. Pyytää päästä asiakaspalvelukoulutukseen ja ehdottaa mitä toimintatapoja yrityksessä voisi muuttaa, jotta asiakasvalitukset vähenisivät.

Ammattivalittaja: syyttää omasta ammattitaidottomuudestaan halpoja hintoja ja toteaa, ettei asiakaspalvelijan tarvitse tehdä mitään, jos tuote on pari euroa muita halvempi.

Asiakaspalautteessa lukee, ettei hotelliasiakas ole löytänyt aamiaisravintolaa…

Asiakaspalvelija: pahoittelee tilannetta ja ilmoittaa siitä eteenpäin, jotta aamiaisravintolan sijainti voidaan osoittaa tulevaisuudessa selkeämmin esimerkiksi kyltein.

Ammattivalittaja: ihmettelee miksi asiakas ei löytänyt aamiaisravintolaa ja lähtee tauolle valittamaan valittavista asiakkaista.

Ammattivalittajat toivovat tulevaisuudessa asiakkailta parempaa käytöstä, pelkästään rakentavaa kritiikkiä ja hyvää palvelua itseään kohtaan. Siinä missä asiakaspalvelijat kiittelevät usein ystävällisten asiakkaiden palautetta ja kehittämisehdotuksia joutuvat ammattivalittajat ihmettelemään miksi asiakkaat kyselevät sellaisia kysymyksiä kuten ”onko sut palkattu sinne vaan vittuilemaan?” ”Etkö sä ymmärrä suomea?” ja ”Pitääkö sut tulla kiväärillä ampumaan?” Viimeksi mainitut ovat kuitenkin ammattivalittajalle suunnattua rakentavaa kritiikkiä, jolla koitetaan kannustaa ammattivalittajaa vaihtamaan uraa. Kritiikki menee kuitenkin valitettavasti kuuroille korville, koska ammattivalittajan aivokapasiteetti ei riitä käsittelemään yli kolmen sanan mittaisia lauserakenteita.

Nyt Suomen ammattivalittajien liitto haluaa kuitenkin kouluttaa suomalaiset ymmärtämään, että asiakas on aina väärässä ja kritiikki väärin kohdistettua, sillä asiakas on itse erehtynyt luulemaan ammattivalittajaa asiakaspalvelijaksi. Ammattivalittajat tosiaan norkoilevat usein asiakaspalvelijoiden työpisteiden paikkeilla, mutta heitä ei missään nimessä tule lähestyä tai muuten häiritä työpäivän aikana.

Tekis mieli lällättää että mitäs minä sanoin, mutta ei tarvi enää, koska tein se jo.

Vaasan hovioikeus totesi, ettei Aueria vastaan ole mitään todisteita muuta kuin, että hän oli poissa puhelimesta kun mies kuoli ja ettei tappaja pidä mitään ääntä puhelun aikana. Kaikki muut ”todisteet” olikin ihan pelkkää peetä: Järjetöntä epäilyä?

 Auerinkin olisi täytynyt olla täysin jälkeenjäänyt, jos hän olisi syyllinen. Valitettavasti mikään ei todista syyttömyyttä. Mutta onneksi hovioikeus teki selväksi, ettei mitään päteviä todisteita ole. Auer maksaa tästä lopun ikänsä eikä ne sadat tuhannet veronmaksajien eurot, jotka hänelle pulitetaan tästä hyvästä varmasti korvaa yhtään mitään.

Me huolehdimme yleensä vain siitä, että rikollisia päästetään vapaaksi, mitä Suomessa tapahtuukin paljon. Heidät kyllä tuomitaan ja todetaan syyllisiksi, mutta päästetään silti vapaalle jalalle. Yhtä huolestuneita kannattaisi olla kuitenkin syyttömien tuomitsemisesta. Julkisissa oikeudenkäynneissähän näin käy tuon tuosta. Jos poliisi kerran epäilee niin kyllä siinä jotain totta taustalla täytyy olla. En muista yhtään tapausta, että yleinen mielipide olisi ollut selkeästi syytetyn puolella. Homma vaan ei toimi niin. Ja yleinen mielipidehän vaikuttaa myös oikeudenkäyntiin. Kuuluisin tällainen tapaus taitaa olla USA:ssa O.J Simpsonin murhaoikeudenkäynti.

USA:sta kuuluu muutenkin huonoja uutisia. Hyvät uutiset ovat se, että siellä on vapautettu satoja ihmisiä vankilasta, osa jopa kuolemaantuomittuja, jotka on todettu DNA-testeillä syyttömiksi. Kuinka monta sataa tai tuhatta muuta istuu vankilassa syyttöminä? Huonot uutiset on se, että kunnioittamamme oikeusjärjestelmä ja siihen kuuluvat rituaalit syyttäjineen, puolustuksineen ja todistustaakkoinen ei selvästikään toimi.

Poliisin toiminta on ilmeisesti muutenkin selkeästi järjestelmän heikoin lenkki. He eivät pelkästään vaikuta todistajiin vaan saavat myös syyttömät tunnustamaan rikoksia, joita eivät ole tehneet. Suomessa kyseenalaisia, julkisia tunnustuksia on saatu ainakin Auerilta ja Nils Gustafssonilta.

Olisi lapsellista olettaa, että tämä on vain amerikkalainen ongelma. Muissa maissa on varmasti sama ongelma, koska oikeuden toteutumista rampauttavat seikat ovat käytössä kaikissa muissakin ”oikeusvaltioissa”.  Syyttömiä tuomitaan, koska todistajat muistavat oikean tekijän tuntomerkit väärin ja tunnistavat syyttömiä ihmisiä syyllisiksi. Tämä on yleismaailmallinen ongelma, eivätkä amerikkalaiset ole sen likinäköisempiä kuin muutkaan. Amerikkalaistutkimuksessa selvisi myös, että silminnäkijöiden väärät tunnistukset syntyvät usein poliisin vaikutuksen alaisena. Se on hyvä uutinen, sillä siihen pitäisi pystyä vaikuttamaan. Poliisin pitäisi vain pysyä neutraalina eikä alitajuisesti ohjata todistajia syyttämään omaa syyllisehdokastaan. Koska olemme ihmisiä, se ei kuitenkaan ole kovin helppoa. Siksi herää kysymys, voidaanko silminnäkijätodistuksia pitää todisteina lainkaan?

DNA-todisteita saadaan kuitenkin vain harvoista rikoksista, ja jos kaikki muut todisteet ovat niin hataria kuin amerikkalaistutkimus näyttäisi todistavan, on oikeusjärjestelmämme siis tosiasiassa inkvisition tasoinen arvausistuin, joissa joskus osutaan oikeaan, joskus ei. Ja ketä rangaistaan kun arvaus menee väärin? Tuomaria, syyttäjää, todistajaa, poliisia? Ei ketään. Onko ihme, ettei sellainen systeemi kehity, kun sen edustajilta ei vaadita sitä, mistä heille maksetaan. Eettisyys ja periaatteet otetaan oletuksena mukaan järjestelmään vaikka ne taitavat olla tulosten valossa poikkeus. Voiko tätä enää edes kutsua oikeusjärjestelmäksi? Ilmeisesti olemme tässä asiassa suurin piirtein samalla tasolla kuin lääketiede 1800-luvulla, kun lääkärit eivät voineet ymmärtää miksi heidän pitäisi pestä käsiään hoitaessaan potilaita.

Jos nämä tiedot antavat yhtään viitettä tämän verilöylyn laajuudesta niin olemme yhdessä oikeutta janoavina kunnon kansalaisina massamurhanneet menneinä vuosikymmeninä tuhansia syyttömiä ihmisiä oikeuden siunauksella ja kansa on kerääntynyt hirttolavalle aplodeeraamaan. Ihan niin kuin vanhoina hyvinä aikoina keskiajalla.

Aiaiai että sattuu naurulihaksiin. Eihän Ilkka ”Kävelevä Katastrofi” Kanervasta voi edes vääntää vitsiä enää kun hän ihan itse hoitaa sen puolen. :D

Ilkallahan ei ole ollut salasuhdetta vaan hän on vaan ”auttanut brasiliatarta portugalin kielessä”. Lisäksi Kanerva on poistunut keskellä yötä asunnostaan brasiliattaren kanssa, koska ”hän oli van nukkunut sohvalla eikä sillä tekstiviestillä, jonka hän lähetti missä hän kehuu brasiliattaren takapuolta ole mitään tekemistä asian kanssa.” :D

The Senator

Hyviä uutisia. Muutkin kuin suomalaiset ovat tyylitajuttomia. Roomalaiset ovat onnistuneet tekemään niin hirveän patsaan paavista, että ihan puistattaa. Onhan siinä kuvakieltä ja runoutta. Patsaan muodosta voisi päätellä ainakin, että paavi (paavius) oli ontto ja tyhjä instituutio. Klöntin päällä keikkuu kasvokuva paavista. Kirkon pää on siis julkisesti esiteltävissä, mutta kaavun alle ei kannata kurkistella. Myös pariisilaiset inhoavat Louvren eteen kyhättyä lasipyramidiaan. Ihanaa, että perinteinen ranskalainen tyylitajukin on niin haurasta.

Suomalaisten tuulipuvut ovat tietysti aivan omaa luokkaansa, mutta silloin tällöin joku muukin ulkomailla onnistuu pilaamaan kaupunkiviihtyvyyttä pystyttämällä jonkun hirvityksen jollekin näkyvälle paikalle.

Suomalaisittain tämä rumuuden levittäminen on kuitenkin pyhä, kansallinen velvoite. Se kuvaa hyvin suomalaista sielunmaisemaa. Jos joku on jotain vaivautunut tekemään, vaikka olisikin kuvanveistäjänä tai arkkitehtinä ihan väärässä ammatissa niin kyllä sitä pitää ulkomaalaisille esitellä ja käydä itsekin tuijottelemassa.

Kaunishan ei ole arvokasta, koska kauneudesta voi nauttia. Silloin taiteen ei tarvitse enää olla hyvää, koska sillä on muutakin arvoa. Se hivelee silmää. Jos taas joku pronssi- tai kiviklöntti on vaivauduttu kierittämään näkyvälle paikalle, sen täytyy olla taidetta, koska se on niin ruma, ettei koko hommassa olisi muuten mitään järkeä.

Koko homma kiteytyy siihen hirveään tiilikasaan, makasiineihin, eduskuntatalon edessä. Ne olivat varastorakennuksia, jotka osalle suomalaisista edustivat suomalaista arkkitehtuuria hienoimmillaan. Kun niitä haluttiin purkaa, ei kukaan kai tosissaan edes yrittänyt saada tilalle samanlaisia, kunnollisia tiloja samoihin tarkoituksiin. Tilalle piti tehdä musiikkitalo. Eikö urbaania kirpputorielämää olisi voinut harrastaa kunnollisissa tiloissa? Nyt tilalle ollaan rakentamassa taas taloa, joka ei ulkoisesti sovi yhteen ainakaan komean eduskuntatalon kanssa. Sisältä se kuitenkin on kuulemma hieno.

Moni kakku päältä kaunis. Pitääkö tätäkin kansanviisautta nyt soveltaa niin päin, että pitää olla päältä ruma, että voisi olla sisältä kaunis. Olemme jokotai-kansaa. Molemmat on liikaa. Siihenhän menisi rahaakin, jos kaikki tehtäisiin kunnolla. Jos se on toimiva ratkaisu, sen on oltava ruma. Jos se on kaunis, se ei voi olla kuin pinnallinen rahantuhlauskohde ja siellä liikkuminen ja toimiminen pitää tehdä mahdottomaksi. Me olemme rumaa kansaa, ainakin omasta mielestämme. Kauneus vaatii työtä. Turhaa työtä, jota ei talvisodan aikanakaan ollut varaa tehdä. Kaikkea ei saa saada. Ah, ihana suomalainen masennus ja pessimismi. Elämä on tuskaa ja sitten sitä kuolee.