Miksi suomalaiset pelaavat paremmin lätkää altavastaajan asemasta? Olisiko jopa järkevää asettaa suomalaiset urheilijat siihen asemaan tahallaan. Se näyttää sytyttävän perisuomalaisen sisun. Mutta miksi. Miksi voitto maistuu sitäkin suloisemmalta altavastaajan asemasta? Altavastaajahan on lähtökohtaisesti vastatuulessa ja heikommilla. Mikä pakkomielle suomalaisilla on olla huonommissa lähtökohdissa ja se sitten vasta sytyttää taisteluun.

Olisikohan tässäkin syynä se iänikuinen talvisota. Pienen pieni pienokainen, Suomi, joutui isojen poikien kanssa tappeluun vasta itsenäisyytensä taaperoiässä. Ja silti sai torjuntavoiton. Voitto ei maistu miltään jos on suuri ja voimakas, itsestäänselvä voittaja. Tämä ei itseasiassa ole sitä perisuomalaista nöyryyttä vaan päinvastoin hyvin ylimielinen kannanotto. Pelkkä voitto ei riitä vaan vastustaja ja katsojat pitää pystyä yllättämään ja nöyryyttämään pienempänä altavastaajana niin etteivät ikinä unohda. Suorituksen on vietävä koko maa maailmankartalle kuten entisaikoina oli tapana sanoa. Siis niinä aikoina kun suurin osa maapallosta vielä luuli, että suomalaiset ovat aasialaisia. Suurina voiton hetkinä voitiin sitten käydä esittäytymässä.

Tämä koko ajattelumalli ja voimanlähde on kuitenkin uhattuna. EU:n myötä ja ehkä muutenkin Suomi ei maana ole enää ikuinen altavastaaja, edes mielikuvissa. Maailman paras maa elää, teknologia ja muiden maiden tietämys Suomesta ovat muuttaneet tilannetta. Emme ole enää ikuisia altavastaajia. Tilanne on muuttunut selvästi viimeisen 10-20 vuoden aikana. Mitä se sitten tarkoittaa nuorempien sukupolvien kohdalla. Jos he kasvavat sellaisessa Suomessa, jonka ei koko aikaa tarvitse huolehtia pienuudestaan ja tuntemattomuudestaan. Eikö heidän pitäisi päästä silloin eroon tuosta suuruudenhulluudesta. Sillä suuruudenhulluuttahan tuollaisten urotekojen vaatiminen on. Olemme terve, hyvinvoiva maa ja muut maat tietävät sen. Meidän on pakko oppia voittamaan ja olemaan voittajia vaikkei jokainen voitto voikaan olla mikään uroteko ja superyllätys naapureillemme joka ikinen vuosi.