Tällainen filosofinen kysymys pyörii mielessä kuin että voiko parodiasta tehdä parodiaa? Maailman surullisin asia täytyy olla se, että maailmassa on asioita, jotka ovat naurettavuudessaan niin naurettavia, ettei niistä voi edes tehdä pilaa, sillä alkuperäinen on aina parodiaansakin naurettavampaa. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka miljonääriäideistä tehty sossuäidit. Olisiko mitään järkeä alkaa vääntää Kontulan sossuäideistä parodiaa? Alemmas ei enää ehkä pääse.

Uskonnoista on helppo tehdä pilaa. Suurin osa niistä tarjoaa helppoja kohteita puujalkavitseille. Paitsi yksi. Jos haluat sivaltaa skientologeja, jollain alentavalla kommentilla, ei se olekaan niin helppoa. Kristitylle voi naureskellen heittää, että mikset usko samantien ufoihin. Skientologia voi tietysti yrittää saattaa naurunalaiseksi vertaamalla hänen uskontoaan vaikka johonkin kulttiin, joka uskoo, että ufomiehet ovat asuneet maassa aiemmin ja jättäneet tänne henkiä, joiden todelliset voimat saat käyttöösi maksamalla tarpeeksi rahaa. Heh heh. Ei toimi.

No ehkä he ymmärtäisivät, jos heille kertoisi, että aikoo perustaa uskonnon, joka perustuu sille, että joulupukki on suurjumala, jota palvotaan, ja jos maksaa tarpeeksi rahaa, pääsee joulupukinmaahan tekemään ilmaiseksi töitä joulupukille. Kaikista valaistuneimmat yksilöt pääsevät rekeen mukaan jouluaattona. Heh heh. Ei toimi. Joulupukkiin uskominen on kuitenkin melko järkevää verrattuna skientologiaan.  Skientologiahan itsessään on parodia muista uskonnoista. Skientologiaa typerämpää ei ole kuin skientologia.