Mielenkiintoista. Kuinkahan suuri osa Wikileaksin raporteista antaa oikean kuvan siitä mitä on tapahtunut? Lipposen tapauksessa ilmeisesti ainakin päivämäärät olivat menneet sekaisin.

Wikileaks on käynnistänyt eräänlaisen julkisen oikeudenkäynnin politiikan saralla. Onko näin oikeasti käynyt? Toimivatko poliitikot oikeasti näin? Ongelma hommassa on se, että oikeassa oikeudenkäynnissä lähde täytyisi tarkastaa ja tietojen oikeellisuus myös. Siinä mielessä Lipposen ” So what?” on ainoa oikea vastaus näihin tiedusteluihin.
Hautala taas syyttää Suomea kaksinaamaisuudesta suhtautumisessa Kiinaan. Olen siinä mielessä Hautalan kanssa samaa mieltä, että olisin paljon tyytyväisempi jos Wikileaks-tietojen mukaan Suomen poliitikot olisivat viitanneet kintaalla kiinalaisille ja tehneet sen mikä oikein on. Mutta kun olla tekemisissä Kiinan kaltaisen öykkärivaltion kanssa, onko vaihtoehtoja kovinkaan paljoa? Suomea suuremmat ja vaikutusvaltaisemmatkin maat ovat valinneet saman linjan ja valitettavan usein taloudellisista syistä. Onko se oikein? Ei minun mielestäni. Onko se skandaali ja ehdoton väärinkäytös? Ei, korkeintaan pelkuruutta.
Assange on itse samassa tilanteessa. Hän on julkisessa oikeudenkäynnissä, missä tietoja hänen ”raiskaussyytteestään” vuodetaan vähän puolelta ja toiselta. Tietoa ja osatotuuksia tihkuu vähän väliä. Tarina muuttuu joka toinen viikko. Viimeisin versio on aika yksityiskohtainen: HS: Tutkinta-ainesto. Tuskin tässäkään on kaikki ja mikä osuus totta?
Julkinen oikeudenkäynti on viihdettä, sillä ei ole mitään tekemistä oikeuden tai totuuden kanssa. Yleisön keskittymiskyky on kuitenkin tunnetusti sitä luokkaa, että Lipposesta muistetaan viiden minuutin päästä se, että hän on kertonut jotain Tarjan juttuja amerikkalaisille. Toiset hurraa, toiset voivottelee. Piti tieto paikkansa tai ei. Assangesta muistetaan pian vain se, että kukaan ei osaa päättää onko jotain tapahtunut, mitä on tapahtunut ja kuka on syyllinen, Assange vai ne naiset. Ja päätti oikeus aikoinaan mitä tahansa, jokainen päättää uskoa vähän mitä itse huvittaa riippuen millä puolella aitaa seisoo tässä politisoituneessa sekasotkussa.