Huomenta lapsukaiset. Uusi vuosi on taas alkamassa. Sitä ennen vanha vuosi täytyy hukuttaa pullon pohjalle. Tänä iltana ajattelin juhlan kunniaksi paneutua suomalaisen yhteiskunnan syvimpiin ongelmiin eli alkoholin liikakäyttöön ja humalahakuisuuteen. Syy siihen ei ole mikään veret seisauttava artikkeli vaan se, että päätin rohkeasti ryhtyä koekaniiniksi ja olen tällä hetkellä sievässä tuiterissa. Erinomainen nousuhumala. Raportoin tilanteen etenemisestä jokaisen lasillisen jälkeen ja mittaan reaktioaikani sekä kirjoutusvirheiden määrän. Kyse on tieteellisestä kokesta. Uhraudun tieteen alttarilla.

Nyt analysoidaan sitä parasta känniä kaikista eli niin sanottua vahinkokänniä. Olin laittamassa ruokaa ja reseptin mukaan ruokaan kuului laittaa viiniä. Resepti vaati vajaata puolta pulloa, mutta alkossa eivät suostuneet minulle selaista myymään. Niinpä join loput vahingossa ruoan kanssa. Illaksi varattua pulloa en ole ehtinyt korkata lainakaan. Kyse on siis ruokajuomana juodusta sivistyneestä europpalaisesta viinistä. No tarkalleen ottaen ruokaa ennen, ruoanlaiton aikana juodusta ”ruokajuomasra”. Mutta siis ruoan läheisyydessä nautitusta alkoholista. Sivistynyttä siis.
 
Tämä on laadukasta tavaraa, joten en tiedä voiko tuloksia suoraan soveltaa tavalliseen suomalaiseen sivistymättömään kaljakänniin. Kumma kyllä, vaikka humalani tuntuu äärimmäisen sivistyneeltä ja hyväksyttävältä, lopputulos on aivan sama. Kaljakännitsä tämä ei näytä eroavan mitenkään muuten kuin että se on parempi, koska se tapahtui nopeammin. En koe tästä minkäänlaista omantunnontskaa. Huomenna mua vituttaa ihan yhtä paljon ja päätä särkee. Oireisii näyttää kuuluvan myös ääekäs muusikin kuuntelu. Musiikki hiljenee sitä enemmän mitä kovemmalle laitan ääntä. Ei ymmärrä. Päätin ryhtyä kirjoittamaan blogiib koska olihan se koettava. Rakasteleminen on kuulemma kokaiinipäissään kivaa. Taiteilijat taas on kokeillet tätä kännissä taiteilua pitkin vuosisatoja. Yhdyn heihin. Mä oon huomattavasti parempi ihminen humalassa. Onnustun kaikessa.
 
Jonain päivänä tuhannen vuodrn pääsät kun jäkeläisemme ovat löytäneet kirjoitukseni, minut julistetaan aikamme kuuluisimmaksi filosofiksi. Olen täyttänyt elmäntarkoutukseni ja lopulta joku ymmärtää mitä mä täälä höyryän. Olisi pitänyt valita toinen nimi kun tuo omani kuulostaa latinalaisena väännöksenä niin noh latinalaiselta. Sitten ne jälkipolvet luulee etä mä oon joku ulomaalainen enkäö suomalainen. Vähän niin kuin nokia on muka japanlainen.
 
Miksi olen alentunut tähän tilaan, että nautn humalatilatra? Onko miussa jtain vikaa? Ovatko itä-suomalaiset jatkuvassa humaltilassa vai miksi he kuulostavat niin hassulta kaiken aikaa= Miksi tämä tunttu olevan paras blogimerkintä mitä olen ikinä tenyt?
 
 
P.S. antteksi naapurit. Ei pysty laittaan hilempaa.. Taas on yksi vuosi kulunut. Vittu mä oon vanha. Mitään en oo saanu aikaseks,. Elämällä ei oo oikeen mitään merkitystö,