Mitä helvetin 60-luvun luokkasotaa tässä herätellään henkiin? Kaikki retro on muotia, mutta viimeksi kun tarkistin, se koski lähinnä vaatetusta. Nytkö ideologiatkin pitää vetää muutama vuosikymmen taaksepäin ollakseen in.

Hirveä älämölö siitä, että joku akateeminen ei ole saanut koulutustaan vastaavaa työtä. Kroonisesta työttömyydestä 90-luvulta asti kärsineessä Suomessa, mikä ihme se on? Onko joskus 60-luvulla aloitettu koulunpenkiltä suoraan toimitusjohtajina? Epäilenpä ettei. Työttömyys iskee tietenkin kaikkiin koulutusluokkiin ja epäilenpä myös, että Suomessa on aina joutunut raivaamaan itselleen paremman paikan ansioluetteloa rakentaen. Koskaan ei ole hyvin. Jos akateemista työttömyyttä ei olisi lamasta huolimatta niin sekin epäilemättä kaadettaisiin jotenkin akateemisen yläluokan niskaan. Lellikit perkele, selviävät kaikesta kuin koira veräjästä.
City-lehden toimittaja ihmettelee miksi akateemisesti koulutetut häpeävät paskaduunejaan. Minä ihmettelen miksi City-lehden toimittaja ihmettelee akateemista työttömyyttä? Pitäisikö oikeasti mennä töllistelemään jotain kansakoulun käynyttä toimitusjohtajaa ja käydä kysäisemässä, että eikö sua edes hävetä kun olet alikoulutettu tohon homman? Lisäksi akateemista koulutusta käsittelevään artikkeliin liitetään yhteiskunnallinen kohoaminen. Lipsahtiko toimittaja jo peräti 1920-luvulle? Mitä tekemistä akateemisella koulutuksella on yhteiskunnallisen aseman parantelun kanssa? Tää kuulostaa nyt ihan duunareiden kateelliselta remuamiselta vaikka toimittajalla vissiin tutkinto onkin. Akateemisesti koulutetut ovat kuulemma tyypillisesti akateemisesti koulutettujen vanhempien lapsia. Minkälaista kohoamista on paikallaan pysyttely? En tiedä missä maassa toimittaja elää, mutta hän ei ilmeisesti ole koskaan käynyt Suomessa. Terveisiä!
Mihin ovat hyvät maisterit ja tohtorit unohtaneet ala-asteen opettajan neuvot, että koulutus on itseä varten. Koulutuksesta saa niin paljon enemmän irti kuin ne tiedot mitä kirjoista on pitänyt lukea, jos vain on vähääkään älliä päässä. Koulutus on itseisarvo, ei paperinpala, joka muutetaan työpaikaksi ja sitä kautta rahaksi.
Aloitetaan sitten luokkasota. Mä voin ampua ensimmäisen laukauksen niin voitte pelkurit sitten syyttää mua. Duunarit saa mesota miten tykkää hyödyttömistä maisterinpapereista, mutta harvemmin yksikään maisteri uskaltaa huomauttaa koulutuksen eduista, joista ei muuten mainita sanallakaan tuossa artikkelissa. Suomessa ei arvosteta koulutusta. Duunarit tienaa yhtä paljon tai enemmän, jos puhutaan akateemisista perusduuneista. Oli se homma sitten kuinka fyysisesti raskasta tahansa niin saatana raskaankaan kiven siirtämistä paikasta A paikkan B tai paperikoneen nappien painamista ei kai voi verrata mitenkään siihen tietomäärään mitä sairaanhoitajan pitää omaksua. Okei, raskaan työn lisää ehkä pari satasta kuussa, mutta että tonneja! Ja sitten aina luvan kanssa voivotellaan, että sairaanhoitajilla on niin huono liksa kun pitää lukee niin paljon ja tietää kaikki luut ja anatomia ja lääkekirja ulkoa ja huh huh. Se on kuitenkin ala, jossa voi opetella ulkoa, että asiat nyt on näin ja muista tämä.
Entäs ne akateemiset alat, joissa koulutuksella hankittua tietoa on oikeasti osattava soveltaa? Kukaan ei tule kertomaan mistä napista pitää painaa tai edes että tämä on lopullinen totuus. Tuossa se lapaluu on ja lääkäri kertoo, että se on murtunut. Paperikoneen napin painajaa pienemmällä palkalla työskentelee ihminen, jolle mitään tätä tietoa ei anneta valmiina. Ensin pitää keksiä lapaluu ja sijoittaa se oikeaan paikkaan. Sitten joku loppuunpalanut johtaja hakkaamassa sen saman tien paskaksi. Sitten keksit itse laitteen, jolla havaitaan murtuma ja korjaat sen. Samalla tappelet lisärahoituksesta jonkun johtotehtäviin eksyneen merkonomin kanssa. Ja vaikka kuinka yrität painaa sen napista niin sen koneet ei vaan käynnisty. Vittu että tekis mieli mennä siirtelemään kiviä paikasta A paikkaan B. Mutta aivotyö ei ole raskasta, fyysistä työtä. Ei siitä voi maksaa. Ihme kommunistien pelleilyä tää duunareiden nuoleskelu. Tiedättekö missä muualla on asiat näin hyvin? Itä-Euroopassa.
Opetusministeriötä vaaditaan myös pienentämään oppilaskiintiöitä, ettei syntyisi akateemista työttömyyttä. Onhan luonnollisesti paljon parempi, että tungetaan kaikki vastentahtoa heti lukion jälkeen kortistoon. Silloin ei tarvi valittaa akateemista työttömyyttä vaan voidaan voivotella nuorten laiskuutta kun ei koulutus eikä duuni kelpaa. Osasyy miksi Suomessa on akateemista työttömyyttä, on se, että niitä hommia mitä varten akateemiset on koulutettu, on tekemässä kansankoulunkasvatit, merkonomit ja elämänkoulun käyneet. Mun puolesta voivat jatkaa akateemista koulutusta vaativissa ammateissaan, mutta älkää syyttäkö sitten Opetusministeriötä tai ihmetelkö akateemisia duunareita tai työttömiä. Älkääkä nyt jumalauta ainakaan viekö nuorilta sitä vähäistä mahdollisuutta kouluttaa itseään mitä heillä nyt on. Nytkin on oppilaspaikat aivan liian vähissä.
Koko ajan lässytetään siitä, että siivoojia pitäisi arvostaa kun niitä tarvitaan ja lässynlässynlää. Tässä maassa ei mitään muuta tehdäkään kun nuoleskellaan porukalla duunareiden persettä. Tiedättekö te missä jamassa tämä maa olisi ilman akateemisia? Ylipalkattujen yritysjohtajien optioita kyllä itketään, mutta kukaan ei uskalla huomauttaa ylipalkatuista duunareista. Ei niin, että niiltä pitäisi ottaa pois vaan antaa lisää sinne minne sitä kuuluu. Mutta akateemiset paperit kun näyttää hyvältä ja ne tekee muutenkin duunarin kateelliseksi niin ei voi myöntää, että niistä papereista voi olla jotain hyötyäkin. Vähän niinkun kaunista naista pitää aina haukkua bimboksi, että tulee rumille naisille parempi olo. Ei ei, kun me ollaan tasa-arvosia ja lässynlässynlää. Mitä tasa-arvoa se on, että toisten työstä maksetaan säälistä ylipalkkaa ja toisille alipalkkaa. Hyssss…älkää vaan ikinä myöntäkö ääneen, että on olemassa ammatteja, joiden tekemistä varten olisi hyvä olla korkeakoulututkinto. Duunarii alkaa itkettään. Se on ylimielistä akateemista duunarin päähänpotkimista. Ja lässynlässynlää.

Akateeminen työ

Akateeminen palkkaneuvottelu

Salakavalat duunarit