Mitä on tekopyhyys? Onko se sitä kun sanoo yhtä ja tekee toista vai kenties sitä, että näkee vain muiden virheet, ei omiaan? Tai paremminkin sitä, että näkee muiden teot virheinä olivat ne sitten sitä tai eivät?

Bjarne Kallis tarjoaa oivan esimerkin. Hän näyttää esittävän, että jos Suomen eduskunta myöntää yhtäläiset kansalaisoikeudet myös homoille ja homoparit voitaisiin vihkiä avioliittoon siinä missä heteroparitkin, tulisi kirkon luopua kokonaan oikeudestaan vihkiä avioliittoon. Näinkö kristillisdemokraattien kansanedustaja näkee avioliiton pyhyyden? Eikö sen pitänyt olla niin pyhä arvo, ettei sitä sovi kenelle tahansa jakaa? Silti Kallis näkisi mieluiten kaikkien suomalaisten elävän synnissä kuin antaisi kaikille siunauksensa.

Saudi-arabit harjoittavat mielenkiintoista oikeutta. Se on itse asiassa aika virkistävää kun katselee täältä rikollisten luvatusta maasta. Suomi on kuulemma maailman paras paikka elää. Se on oikein tutkimuksilla todettu enkä pistä yhtään vastaan mutta hyvää on hyvä parantaa. Suomen oikeusjärjestelmä on niin hemmetin yksitoikkoinen. Viime viikolla tuomittiin raiskaaja vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi ehdonalaiseen. Tällä viikolla tuomittiin vaimon tappaja vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi ehdonalaiseen. Ensi viikolla vuoden ja kahden kuukauden ehdonalaiseen lähetetään pedofiili, veronkiertäjä ja kettutyttö. Toista se on Saudi-arabiassa. Siellä vanha kunnon silmä silmästä elää ja voi hyvin. Suomessa rikollisen ei tarvitse tuijottaa edes omia tekojaan tai itseään silmästä silmään. Nämä ovat niin epämiellyttäviä asioita, että paras lakaista nopeasti pois ylityöllistetyn tuomarin pöydältä.

Saudi-arabiassa kirveellä halvaantuneeksi hakattu nuorukainen haluaa, että hänen pahoinpitelijänsä halvaannutetaan lääketieteellisesti. Kuulostaa ihan järkevältä siihen asti kunnes miettii sitä, että miten rangaistuksen saa peruttua, jos tulikin väärä tuomio. Silmä silmästä -periaatteella on kuulemma perusteltu sitä, että varkaita pitäisi leikata käsi poikki. Mitäköhän he oikein varastivat? Käden vai? Eihän se ole mitään silmä silmästä toimintaa. Lisäksi käsittääkseni raiskauksen uhria rangaistaan siinä missä syyllistäkin. Jos syyllistä siis rangaistaan lainkaan. Tuo halvaannuttaminen sentään olisi sinne päin ainakin jos teko oli tahallinen.

Mielenkiintoiseksihan nämä Iltalehden lööpit menisivät, jos Suomessa siirryttäisiin samanlaisiin rangaistuksiin. Esimerkiksi Matti Vanhanen heräisi yhtenä aamuna kodistaan ja huomaisi, että kaikki puutavara on kadonnut kodista. Eikä edes siksi, että hänet olisi todistettu syylliseksi vaan siksi että joku on lahjonut tuomarin antamaan sellaisen tuomion. Muistuupa tässä mieleen sellainenkin suomalaisen oikeuskäytännön helmi kuin, että nuoren pojan halvaannuttanut joutui maksamaan rahallisena korvauksena pojalle hänen tulevat tulonsa, jotka nyt jäivät halvaantumisen takia saamatta. Poika oli aikonut kouluttaa itsensä ja palkka-arviokin oli vedetty sen mukaiseksi. Luin jostain, että vaatimus olisi mennyt läpi. Toivottavasti ei kumoutunut korkeimmissa tuomio-istuimissa. En olisi ikinä uskonut, että Suomessa joku uskaltaa vetää tuollaisen tuomion. Parhaimmillaan silmä silmästä –periaate antaa uhrille mahdollisuuden saada menetetty korvauksena takaisin edes osittain. Pahimmillaan se tietenkin johtaa pahoihin ylilyönteihin. Hyvillä ihmisillähän ei ole mitään pelättävää. Paitsi väärä tuomio. Toisaalta vankila-aikaa ja väärien syytösten aiheuttamia traumoja on myös vaikea korvata. Suomessa taitavat nekin korvaukset jäädä liian pieniksi.

 Oli Suomi sitten maailman paras maa elää tai ei niin Suomella olisi oikeasti opittavaa näistä asioista. Opintomatkalle voisi tietysti lähteä jonnekin muuallekin kuin Saudi-arabiaan. Melkein mikä tahansa muu maa kelpaisi tässä mielessä.