Lehdistö ja nettikeskustelijat esittelevät taas lahjakkaasti taitojaan tehdä kärpäsestä härkänen ja vääristellä haastateltavan sanoja parhaansa mukaan. Onko suomalaisten lukutaito tosiaan näin huonolla tolalla? Audimies Esko Kiesin haastattelu, missä hän laukoi kiistanalaiset mielipiteensä, julkaistiin ensinnäkin naistenlehdessä, missä ei varmasti ole tarkoitus keskustella kuolemanvakavasti aiheesta ja toiseksi haastattelu oli osa sarjaa ”Mies puhuu naisesta”. Tarkoitus oli siis keskustella miehen suhteesta vastakkaiseen sukupuoleen. Siihen ei varmasti riitä, että Kiesi toteaisi pitävänsä mukavista, kauniista naisista. Olisi vähän lyhyt haastattelu. Se, että Kiesi on erityisen viehtynyt naisten sääriin, joita korkeakorkoiset kengät epäilemättä korostavat, on varmasti ihan hänen oma asiansa. Miksi siitä pitäisi kenenkään vetää hernettä nenään? Se, että Kiesi vertaa autoa naiseen voidaan varmasti selittää sillä, missä hän on töissä. Olisiko kysymyksenasettelu jopa ollut johdatteleva? Ettekö te ymmärrä leikinlaskua?

”Miehet taas pystyvät helpommin hallitsemaan suuria kokonaisuuksia", Kiesi sanoo. Aijaijai, en kyllä ole huomannut mitään sukupuolten välisiä eroja tässä. Eikö se ole juuri nainen, joka kuulemma osaa käyttää molempia aivopuoliskojaan yhtäaikaa? Yksilöllisiä eroja varmasti on ja osa ihmisistä soveltuu paremmin tehtäviin, joissa ei tarvitse kokonaisuuksia hahmottaa.
 
Management by nuija
Tuohon Kiesin väittämään, että ”naiset käyttävät tunteita vääränlaisissa tilanteissa ja ovat sen takia huonoja johtajia”, on pakko todeta, etten tiedä mistä hän puhuu. Hyvin harvoin, jos koskaan, olen nähnyt yhdenkään naisen ottavan asioita tunteella työpaikalla. Vaikka poikkeuksiakin löytyy, kuten myös Kiesi toteaa. Yhtä usein olen nähnyt miesten sortuvan samaan. Asiat otetaan yleensä asioina, vaikka niiden vaikutukset ihmisiin on otettava huomioon. Eli toisten ihmisten tunteet on otettava huomioon päätöksenteossa. Sekin on osa hyvää johtamista. Tässä asiassa kaikki miehet taas eivät ole parhaimmillaan, mistä voisi repäistä vaikka seuraavan otsikon lööppeihin: Miesten johtamistavat vanhanaikaisia. Johtuuko tämä ajattelumallista, että miehen on oltava Mies ja perustettava kaikki päätöksensä kovaan faktaan? Eikö kuulostakin vanhanaikaiselta? Hyvää johtamista se ei ainakaan ole. Valitettavasti Suomessa, missä on jatkuvasti sen verran korkeat työttömyysluvut, ettei yritysten koskaan tarvitse kilpailla työvoimasta, tällaisella vanhanaikaisella johtamistyylillä pärjää. Siis yritys takoo rahaa ja tyytymättömät työntekijät pitävät turpansa kiinni kaikesta huolimatta. Hyvää johtamista se ei silti ole. Siitä jää puuttumaan juuri se Kiesin peräänkuuluttama kokonaisuuksien hahmottaminen.
 
Narttuilun teoriaa
Jos et ole koskaan työpaikalla törmännyt Kiesin kuvailemiin naisiin, joiden kanssa työskennellessä tulee mieleen, että miksi tuo ei ole kotona silittelemässä audimiehensä paitaa, kun sitä ei mikään muu tunnu kiinnostavan , ole onnellinen. Heitä on kuitenkin olemassa ja aivan liikaa. Hyödyttömiä miestyöntekijöitä on myös, mutta sukupuolet tuntuvat hieman eroavan siinä suhteessa kuinka paljon nämä kädettömät työntekijät häiritsevät muuta työyhteisöä. Hyödytön miestyöntekijä on yleensä melko harmiton, aiheuttaa ehkä viivästyksiä, mutta käyttäytyy sentään asiallisesti useimmiten. Hyödyttömät naistyöntekijät eivät pelkästään ole hyödyttömiä työssään ja hidasta työntekoa, vaan onnistuvat usein myös aiheuttamaan työpaikalla eripuraa ja vaikeuttamaan muidenkin työntekoa. Kiesi toteaa aiheesta: ” Nainen on halutessaan aika kylmä otus: hän pystyy manipuloimaan ja olemaan ilkeä paljon helpommin kuin mies.” Tämä on aivan totta. Miehet eivät yleensä sorru ainakaan työpaikalla tämäntyyppiseen narttuiluun, vaikka poikkeuksiakin löytyy. Henkilökohtaisesti olen aina yhtä pettynyt, kun törmään tällaiseen katkeroituneeseen miespuoliseen bimboon. Eikö riitä, että valitettavan suuri osa naisista kuuluu tähän porukkaan. Syy tähän löytynee myös Kiesin kommenteista: ”Naisilla on oma logiikkansa ja tietyissä tilanteissa sitä on vaikea ymmärtää. En myöskään pidä naisten välisestä peruskateudesta. Tämä liittyy myös niin sanottuun lasikattoilmiöön: naiset ovat huonoja verkostoitumaan keskenään.” On totta, että verkostoituminen vaikeutuu heti, kun ei voida vain tehdä töitä vaan ensin on selvitettävä onko työkaveri luotettava vai selkäänpuukottaja, laiska juoruilija, narttu.
Narttujen määrä vaihtelee työpaikasta ja tilanteesta riippuen. Lisäksi se, kuinka monta narttua havaitset eri tilanteissa, on suoraan verrannollinen siihen, kuinka vaarattomaksi narttu kokee sinut. Narttu ei narttuile kaikille, ainoastaan niille, jotka hän tuntee uhaksi. Nartun perusmotivaatio on kateus ja tieto siitä, että hän on ”huonompi”, ”alempiarvoisempi” ja ”tyhmempi” jne. kuin narttuilun kohde. Narttu ei myöskään hyökkää, jos laskee sinut liian isoksi palaksi syystä tai toisesta. Nartut eivät tappele keskenään. He tietävät että, kun vastassa on yhtä läpikiero narttu, kumpikaan ei voi ”voittaa”. Siksi nartut muodostavat laumoja (2-4 henkeä), joiden avulla he levittävät eripuraa lievittääkseen omia alemmuuskompleksejaan ja pärjätäkseen esim. työpaikalla tilanteissa, missä heidän todelliset kykynsä/älykkyytensä eivät riitä.
Tässä asiassa on pakko kehua Kiesiä siitä, että hän on näinkin selkeästi huomannut työpaikoilla ja muussakin elämässä havaittavan naisten välisen jatkuvan catfightin. Hyvin huomattu mieheltä. Kenties Kiesillä on kuitenkin naispuolinen neuvonantaja kuiskimassa mitä miesjohtajien selän takana tapahtuu? Jokaisen mies- ja naisjohtajan tulisi olla tietoinen tästä, että kaikki eivät osaa työpaikallakaan käyttäytyä ja suurin osa näistä häiriköistä on naisia. Sillä tavalla johtaja osaa mahdollisesti puuttua asiaan ja tehdä selväksi, ettei työpaikka ole mikään hiekkalaatikko.
 
Audimies haluaa palvelijan
No shit! Onko tämä nyt joku uutinen, että mies haluaa naisen olevan haluttava ja että tämä pitää miestä hyvänä. Voisin allekirjoittaa molemmat väittämät. Haluan mieheltäni molempia, enkä ymmärrä miksi pitäisi tyytyä vähempään. Tuo Kiesin lausahdus, että ”nainen on tarkoitettu” noihin aktiviteetteihin, nostaa kyllä niskakarvat pystyyn. Yhtäkään yksilöä ei kai ole syntymästä asti ”tarkoitettu” mihinkään.Mutta nyt tämä menee jo pilkunnussimiseksi eli mitä sanaa Kiesin olisi pitänyt käyttää? Mielestäni se, että Kiesi ilmoittaa arvostavansa suuresti silitettyä paitaa, nostaa hänet kuitenkin sen suomalaismiesmassan yläpuolelle, joka huutelee aamulla ovelta: ”onko mun paita jo silitetty?!” Tarina ei kerro, onko Kiesi halukas antamaan samaa huolenpitoa takaisin. Nyt on muistettava, että nämä ovat toimittajan muotoilemia vastauksia. Joskus/usein lauseista katoaa toimituksessa alkuperäinen tarkoitus. Kokonaisuudessaan haastattelusta jää kuva, että vanhalla iällään vanhanaikaiseksi heittäytynyt perinteinen mies kaipaa perinteistä, pullantuoksuista, hössöttävää naista. Mikäs siinä. Toivottavasti löytävät toisensa.
 
Muuta mukavaa
”Autoja on olemassa moniin eri käyttötarkoituksiin niin kuin naisiakin.”
Naisia niinkuin miehiäkin on monenlaisia, mutta ihmisten ”käyttäminen” kuulostaa aina pahalta. Olisiko kyseessä jonkinlainen vitsi?
”Myös itse hankittua lihavuutta on vaikea antaa anteeksi. Naisen tulee pitää huolta itsestään.”
Hyvin yleinen vaatimus. Kuinka monen miehen tiedät pitävän lihavista naisista? Jopa lihavat miehet ottaisivat useimmiten mieluummin laihemman. Eivät usein kyllä saa, koska naisilla on tämä sama ”ongelma”. Eikö tätä totuutta saa sanoa ääneen? Jos haluaa ruveta pilkunnussijaksi niin voisi tietysti huomauttaa, ettei Kiesillä ole oikeutta tuomita tai antaa anteeksi jonkun painoa, mutta eiköhän tässä ole kysymys juuri siitä, mitä Kiesi haluaa omalta naiseltaan? Eihän Kiesin tarvitse katsella lihavaa naista, jos ei halua.
”Nainen selviää kaikesta muusta ilman miestä, paitsi teknisistä ja fyysisistä asioista, kuten hyllyn kokoamisesta tai raskaiden esineiden nostelemisesta. ”
Kiitos, Kiesi, huomaavaisuudesta. Me tosiaan pystymme kaikkeen muuhun paitsi nostamaan itseämme kolme kertaa painavampia kirjahyllyjä.
”Kun nainen kieltäytyy silittämästä tai siivoamasta, voisin karrikoidusti sanoa, että suhde vetää viimeisiään.”
Karrikoidusti! Karrikoidusti! Karrikoitu, karrikoida =kuvata liioitellen! Nyt voisi Kiesi nousta sieltä piilopaikastaan ja tulla kertomaan mitä tällä tarkoittaa. Onko tämä pakko vääntää negatiiviseksi siihen muotoon, että jos nainen ei silitä, lähtee Kiesi kävelemään. Kiesi puhuu aiemmin haastattelussa silittämisen symboliikasta, siis kai siitä että nainen pitää miehestään huolta eli mahdollisesti ihan vapaaehtoisesti ja hyvällä mielellä silittää rakastamansa miehen paidan eräänlaisena kieroutuneena rakkaudenosoituksena. Kun siis moppi ja silitysrauta jäävät kaappiin, on ”audimies” kaljamahoineen onnistunut vieroittamaan naisensa itsestään jo siinä määrin, että nainen on valmis kävelemään ovesta ulos. Olisiko tällainen tulkinta mitenkään mahdollinen?
 
Hey baby, nyt tulee piiskaa
Mitäs sitten, jos mies pitää naisista korkeissa koroissa? Mikä ihme siinä oikein voi ketuttaa? Johtuuko siitä, ettet itse halua käyttää niitä? Mitäs sitten, jos mies pitää laihoista naisista? Ketuttaako? Johtuuko siitä, ettet itse ole niin laiha kuin haluaisit? Ketuttaako, jos mies haluaa naisen, joka hoitaa kotia hymyssäsuin? Miksi? Koska sinä et jaksa hyysätä laiskaa äijääsi, johon olet tosiasiassa kyllästynyt ajat sitten? Ketuttaako, että joku mies on huomannut monien naisten olevan negatiivisia selkäänpuukottajia? Miksi ihmeessä? Kuulutko itse kenties siihen samaan porukkaan? Miksi pitäisi ketuttaa se, että joku Audilla työskentelevä mies luulee, etteivät naiset havainnoi kokonaisuuksia yhtä hyvin kuin miehet? Tai se, että hän luulee naisten olevan tunteidensa vietävissä työpaikalla ja ovat siten huonoja johtajia? Ehkä hän on kokenut näin. Ehkä hän on tulkinnut väärin. Ehkä hän on väärässä. Mitä väliä tämän miehen mielipiteillä on maailmassa, jossa näistä asioista pitäisi saada vähän näyttöä ennenkuin niillä olisi mitään käytännön merkitystä. Toivottavasti Kiesi muistaa kuitenkin, että jos ei tämän käsityksensä takia palkkaisi naisia johtajiksi, eivät ne kyvykkäätkään naisjohtajat pääsisi todistamaan hänen käsityksiään vääriksi. Hyvä johtaja osaa kuitenkin rekrytoinnissa erotella nartut akanoista. Onko Kiesi patologinen sovinisti vai havainnoiko hän pelkästään ympäristöään? Jospa tämä on vain kuvaus niistä naisista, joiden kanssa audimies on joutunut työskentelemään? Melko hyvin paikkaansapitävä kuvaus näin naisenkin näkökannasta. Parissa asiassa en ole samaa mieltä, kuten tuosta vuodatuksesta käy ilmi. Joko audimies on väärässä tai sitten en vain ole (vielä) huomannut samoja asioita.
Oli miten oli mua ei kiinnosta, missä tämä Kiesi on töissä. Mä haluan jokatapauksessa mersun.